Aurinkoinen viikonloppu

On kävelty Kissin kanssa pitkät matkat. Sunnuntaina käytiin pitkästä aikaa koirapuistossa sosiaalistumassa toisten koirien kanssa. Paikalla oli pieni teini-ikäinen – näille nuorille Kiss ärhentelee melko lempeästi tai ei juuri kiinnitä huomiota. Tämänkin kanssa nuuskittiin vierekkäin hyviä hajuja, mutta leikkimään ei alennuttu. Sitten oli valtavankokoinen kultainen noutaja, joka jostain syystä keskusteli kaikkien, ihmisten ja koirien, kanssa haukkuen koko ajan. Kiss kartteli sitä, tuli selän taakse piiloon. Hän ei ehkä ymmärtänyt, miksi pitää kailottaa, kun voi vain nuuskaista.

Samat harrastukset Kissillä ja tällä teinillä
Koirapuisto otti voimille, myös henkisesti

Kissillä on yhä remmiräyhä, mikä on tosi noloa. Se räksyttää kaikille vastaan tuleville koirille. Jos omistaja haluaa tutustuttaa sen omaan koiraansa, ei käy mitenkään eli mitään rähinää ei tule. Mutta eihän kovin moni halua tutustua öyhöttäjään. Sen sijaan koirapuistossa vapaana kaikki sujuu ihan mallikkaasti. Koiraharrastushan tässä ison osan ajasta viekin, kun käyn kuusi ulkoilutusta päivässä nykyisin. Vanha Riitu kun ei, kuten jo kerroin, kävele yhtään enempää kuin pakolliset. Paitsi, jos on aurinkoista ja lämmintä tai hän on muuten hyvällä tuulella. Joten välttyäkseni joka kerta kanniskelemasta pienempää olen todennut helpommaksi käydä minilenkit korttelin ympäri Riitun kanssa ja väsyttävät monen kilometrin juoksut sitten remmiräyhääjän kanssa. Liikuntaa riittää.

Ruokakokeilut jatkuvat. Kiva tehdä itselleenkin ruokaa, ehkä olisi kivempi saada analyysiä kokeiluista vähän isommaltakin joukolta. Nyt tupsahti ainoastaan kuopus Paavo yllättäen pikavisiitille ja analysoi juuri paistetut sämpylät syömällä neljä ja kelpuuttamalla sitten loput mukaansa.

Hesarin kuukausiliitteessä oli kiintoisa ohje paahdetuista kasviksista tehdystä sosekeitosta, näyttelijä Sari Puumalaisen bravuurista. Pitihän sitä kokeilla. Menee varmasti jatkoon, helppo tehdä vaikka ainesosia olikin paljon.

Ihana lämmittävä keitto – maistui myös kylmänä

Keitto oli melko tuhtia, siis paksua, koska en käyttänyt paljonkaan vettä. Siinä oli sopivasti tulisuutta inkiväärin ja chilin ansiosta. Ja se on käytännöllistä ruokaa, sillä tuunasin seuraavana päivänä keitosta kastikkeen riisin seuraksi:

Voin suositella, keittona tai kastikkeena

.