Pirkko Saisio: Passio

Anteeksi, lainasin tämän upean kirjan kansikuvan, koska se antoi kunniaa kirjalle. Jos tein virheen, poistan ja kärsin seuraukset!

En ehtinyt lukea tätä kirjaa loppuun, koska uutuuskirjan lainausaika oli lyhyt. Pitää siis varata uudelleen tai kuunnella äänikirjana! Yhä mietin, miksei tämä kirja saanut Finlandiaa. Mikä tarina, mitkä henkilöt, mikä historian taustatyö takana! Teksti on rujoa ja realistista, mutta myös niin herkkää.

Passio kuljettaa lukijaa keskiajan Firenzestä eteenpäin, Krimille, Puolaan, Ukrainaan, Viroon… Miten paljon onkaan vaatinut kirjailijalta tietoa näiden aikojen tavoista ja kulttuureista? Ja kun niihin kuitenkin yhdistetään ikiaikainen ihmisen tarina, joka sisältää unelmia, kuolemia, murhenäytelmiä ja syntymiä, uskontoa ja sielun kilvoittelua. Olin aika ällistynyt lukiessani kirjaa. Tuli mieleen Sinuhe, joka kuitenkin oli valtavuudessaan vain yhden aikakauden taustatarina. ”Vain” toki on häpeällinen sana tässä enkä halua väheksyä oman elämäni yhtä tärkeintä kirjaa.

Kirjallisuus on valtavan epätasa-arvoinen laji. Voit valloittaa lukijasi pelkällä (anteeksi taas aliarvostava sana ”pelkkä”) elämän ja tunteiden kuvaamisella. Kirjailija tekee tähän haastatteluja, kertaa omia kokemuksiaan, tutkii ammatteja ja oleilee läsnä joissain, joissa pitää. Toinen kirjailija tekee historian taustatyötä, vain saadakseen takuun siitä, ettei Hesarin arvostelija piikittele faktaosaamattomuudesta. Tai ehkä ei HS arvostelijakaan ole tullut ajatelleksi, ettei kirjailija piittaakaan HS arvostelijasta, vaan tekee luovaa työtään oman luomisintonsa ajamana.

Mutta vaviskaa viikilät ja waltarit. Saisio on uskomattoman taitava.

Vastaa