Luen Frances Mayesin kirjaa Bella Toscana jo toista kertaa, koska siinä on paljon unelmieni Italian kuvausta, mutta myös syvällisiä mietiskelyjä elämästä, luonnosta, puutarhanhoidosta ja myös houkuttelevia ruokaohjeita.
Kirjailija lukee italiantalonsa puutarhanhoidon lomassa myös Horatiusta ja löytää hämmästyttävän säkeen, joka pätee ja ilahduttaa myös tässä hetkessä:
”…keväällä paisuva maa kaipaa kipeästi uuden elämän siementä.
Ihana tämä maa poltteissaan hermostuneen länsituulen alla.
Pellot purkautuvat, lempeä kosteus on kaikkialla.
Luottavasti kasvaa ruoho eikä nuori aurinko sitä vahingoita.
Viinin versoja ei pelota etelästä nouseva myrsky
eikä räntä, jota sataa viistosti kun tuuli on pohjoisesta –
Ei, pelotta ne kasvavat nyt ja tuovat kaikki lehtensä esiin.
Niin on ollut maailman alusta asti,
niin on näidenkin päivien loistava alku ja suunta.”
Miten lohduttavaa, ikuista, armeliasta. Pitänee kaivaa Horatius ensi kerran elämässä esiin.
Mutta Mayes, jonka Italiasta ostamasta vanhasta talosta hän on kirjoittanut 1990-luvulla, palaa tässä kirjassa ensimmäisen kerran kevätaikaan taloon. On aika istuttaa, kylvää, raivata. Italian kevään raikkaus ihmetyttää, myös kylmät sateet ovat uutta pariskunnalle, joka on oleskellut Toscanassa siihen asti vain kuumaan aikaan tai talvella.
Aiheesta on tehty myös elokuva, joka sinänsä ihan hyvä, mutta jotain aivan muuta kuin Mayesin löytöretkin Välimeren kulttuuriin ja ihmisiin: melko heppoinen Toscanan auringon alla, romanttinen love story mutta on siinä sentään jotain häivähdystä Mayesin kirjoista.
Näitä kirjoja luin, kun teimme kymmenisen vuotta sitten automatkan Toscanaan. Meillä oli vuokrattuna talo, joka aiemmin oli ollut osa kapusiinimunkkien luostaria. Ympärillä 600 oliivipuun lehto ja maisemat uskomattomat. Muistui mieleen, että silloin luin kirjasta Camucian markkinoista, jotka ovat aina olleet torstaisin lähikaupungissa. Niinpä ne olivat myös tuolloin, ihan samanlaisina kuin myös Mayesin kirjoissa. Italian maaseutu on suojeltua, sinne ei rakenneta uutta; myös ruoka ja elämänmeno on säilynyt ja säilytetty rauhallisena vuodenaikojen ja sadon aikatauluja kunnioittavana. Kirjoitin matkastamme myös vähän blogia, vähän, koska yhteydet…
Bella Toscana kannattaa lukea useampaankin kertaan. Se saattaa sytyttää kaukokaipuun, mutta toisaalta se herättää kunnioittamaan ja arvostamaan oman elinpiirin runsautta ja kauneutta, omaa lähiruokaa ja luonnon ihmeellisyyttä.