Kivikauteen

taidettiin Persujen ja Kristillisdemokraattein myötä siirtyä. Oinonen revitteli ihan Eduskunnassa käsityksiään biologiasta (oli kait poissa aika paljon noilta tunneilta) ja paljasti junttipuolueen todellisen ytimen – eikä Soinilla & kumppaneilla ole munaa sanoa, että ovatko samaa vai eri mieltä: sehän saattaisi viedä äänet jommastakummasta leiristä. Perussuomalaisista tulisi äkkiseltään mieleen ryhdikäs isänmaallinen (kansan)liike, mutta onkin käynyt juuri päinvastoin. Se on haalinut sieltä täältä räyhäedustajia ja vähän peräkammarin puolelle jääneitä, joiden avulla nyt on hyvä porskuttaa. Kaukana tiukat ohjelmat ja visiot, kun keräilyeriä pitää hyysätä. No, sehän on tietysti tutkiskelun paikka muille puolueille, joilla oikeasti on jokin linja.

Ja Räsänen pelkää, että adoptio-oikeus annetaan täydellisenä lopulta nais- ja miespareille. Päivi on oikeassa. Tähän pyrimme.

En paljon ole kerinnyt syventyä politiikkaan nyt. Kansan Uutiset kuitenkin lainasi kansanedustaja Timo Heinosta, joka ryhdikkäästi arvosteli Oinosta. Hyvä Timo!

Otaniemessä olen kaksi päivää koodannut eli syventynyt html- ja CSS-kielten saloihin.  Alussa olin pihalla kuin lumiukko. Pikkuhiljaa aloin lähestyä jo oviaukkoa. Sanoisin, että olen nyt ainakin eteisessä ja tiedän, mitä sisällä on. Ei ainakaan ole ihan tyhmä olo, kun pitää Ostravan pojille jotain webbisivujen säätöä toimittaa. Ja voi itsekin korjata koodia tiukan paikan tullen.

Äiti! Missä mun piha on? hätäilee Pulmu.

Sunnuntain seurustelin ensin viiruhelpien ja kevätkaihojen kanssa, vähän myös nukkapähkämöiden ja talvioiden. Sitten seuraani saapui kaivuri, joka kuori etupihani mullokselle. Iltapäivästä sain jo Jaakolta kerberan ja mukin, jossa oli Mymmeli. Jos tämä ei nyt jostain syystä aukea,  lukija voi mennä itseensä.