Karvaisten tyttöjen kanssa on vietetty ihan komistaan naistenpäivää. Kävelykilometrejä kahdeksan, siivottu, käyty kaupassa ja hierojalla. Ei kakkua eikä skumppaa. Mutta voi tätä onnittelukukkien tulvaa! Eli ostin nuo kuvan alennustulppaanit itselleni Lidlistä 🙂
Halisten ukot lähtivät eilen liikkeelle. Mitä se tarkoittaa? Halisten ukot ovat Aurajoen jäät, jotka eilen lähtivät palasina liikkeelle (Halisten padolla joen yläjuoksulla aikoinaan murskautuneet jäät saivat tämän nimityksen). Tänään joki virtasi jo ihan vapaana, siellä täällä pieniä jäälauttoja. Kevättä siis todistetusti lähestytään. Vaikka en maaliskuusta, sen keskeneräisyydestä niin tykkääkään, on se taas jotenkin taianomaista tuo valon lisääntyminen.
Lidlin tiskillä oli jonoa. Siinä vähän jumitti ehkä vähän minua vanhempi rouva ja jäin sitä oikein seuraamaan, kun kuulosti niin mukavalta. Ensin oli lompakko hukassa, se löytyi kassahihnalta. Sitten ei onnistunut kaupan aplikaation käyttö puhelimesta. Hymyilytti, minua ja kassapoikaa, kun rouva sanoi ihanalla länsimurteella: ”Mun mieskin sanos, et munt ei pitäs yksistän kauppaan päästää!”
Juhlan kunniaksi tein uunimunakasta muistuttavan sörsselin eli paistoksen, jonka ohjeen melkein muistin, mutta sävelsin paljon. Se löytyi Instagramista joskus, muttei osunut enää tänään silmiin. Mutta se oli erittäin hyvää vaikka itse sanonkin: uunipellille leivinpaperi (kannattaa öljytä) ja sen päälle baby-pinaatin lehtiä reilusti, sitten pestokastiketta, kananmunia rikottuna, kirsikkatomaatin puolikkaita päälle, sekoitetaan keskenään tasaisemmaksi seokseksi; päälle murennetaan fetaa, heitellään oliiveja (jotka unohdin), mustapippuria jauhetaan sekaan ja suolaa (jos oikein hiukoo) ja vielä raastetaan juustoa hyvä värin saamiseksi (minulla oli vaan pecorinoa josta veistelin juustohöylällä liuskoja). Uuniin sopivaan lämpöön sopivaksi ajaksi. Nam.
