Olen vasta vähän pakannut, vaikka tarkoitus on ollut ahkeroida joka päivä. Ei jaksaisi! Sitä paitsi vähän tökkii. Muuttolaatikot eivät tulleetkaan sovitussa ajassa, vaan vasta tänään. Roskia pitäisi viedä, lehtiä, metallia, lasia ja muuta tuonne roskikselle, mutta ei pysty: lokkipariskunta käy päälle, koska poikanen on lähistöllä. Höyhenpallo tallustelee pitkin pihaa muina lintuina, pöhkö en-ymmärrä-mistään-mitään -katse nappisilmissään. Ja äiti ja isä ovat raivoissaan, jos erehtyy menemään lähelle. En nyt haluaisi saada nokasta päähän, kun tässä muutenkin on Buranalla menty eteenpäin. Ymmärrän kyllä hyvin äidin ja isän huolen, itse raivoaisin samoin, jos oma lapsi olisi vaarassa.
Helteet ovat menneet menojaan ainakin toistaiseksi. Toissa viikolla Kiss oli läkähdyksissä mustan turkkinsa sisällä. Heti kun trimmaaja oli lyhentänyt karvat niin, että koira on kiiltävä ja sileä kuin silakka, tulikin kylmä. Eilen sanoin Kissille, että laitetaanko villapaita, ja hups, koira suorastaan sukelsi islantilaispuseroonsa.
Onneksi kuitenkin aurinkoa näkyy ja vaikka olisi vain pieni läikkä, kyllä kiinanharjakoira sen aina löytää:
Ehkä pääsen ennen juhannusta asettumaan Puutarhakadulle?