Jouluinen kiireviikko takana

Nyt erkanin työelämästä yli viikoksi. Näppärästi se kävikin – ylikierrokset on varmaankin kierretty jo tämän viikon unettomina öinä.

Parina yönä olen todella herännyt (kuten usein tapahtuu, kissan tassutteluun, koiran kuorsaukseen ym.), mutta sitten en vastoin tapojani olekaan saanut enää unta. Pahin oli maanantaiyö, joka meni kolmen jälkeen aamuun asti mietiskellessä takana olevaa budjettivaltuustoa, senjälkeistä palaveria, omia vastuita sekä luottamusmiesrintamalla että töissä. Ja vielä siihen pari epätoivoista kalenterin säätöä virtuaalisesti. Ikä kai aiheuttaa sen, että loppuviikko olikin kuin tervassa talsimista eli mitään ylimääräistä ei jaksanut – ei edes kunnon iltalenkkiä koirien kanssa.

Tiistaina oli työpaikan glögitilaisuus, jossa kävi parisataa vierasta, yhteistyökumppaneita, tovereita, tuttuja, saman talon asukkaita. Kyllä se työstä kävi, vaikka itse en joutunut glögiä tekemään. Sen on Grekelän Esko perinteisesti keitellyt jo kai toistakymmentä vuotta. Mutta kiva oli sitä kaadella kippoihin ja jutella tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Mukava oli myös tavata vanhoja loppilaisia, Karjalaisen Airia ja Aarnoa glögilasin ääressä.

Illalla sitten söimme puolueen jouluillallista Mange Sudissa Eirassa. Mukana myös Paavo ja Sirpa, puoluejohdosta eivät päässeet mukaan Aino-Kaisa eikä Risto. Olipas se ruoka hyvää. Mange Sud on vanhassa rakennuksessa, mutta sisustettu modernisti musta-hopea-metalli -tyyliin. Ei siis minun makuuni, joka pidän kotoisasta mamma mia -tunnelmasta, kynttilöistä ja ruudullisista pöytäliinoista. Mutta ehdottoman maistuvaa olivat tarjoilut. Itse söin risottoa, munakoisoterriiniä ja jälkkäriksi oli rosmariinijäätelöä! Nam.

hallintopaallikko_runoilee.jpg Hallintopäällikkö Helena osaa lausua runon joka käänteessä. Tässä hän on ottanut juonen sankariksi Paavo Arhinmäen.

puoluetoimisto_joulutunnelmissa.jpg Hurja joukko – tai yksi pöytä heistä – spekuloi (olisiko aiheena politiikka, kun noin naurattaa)

Jotenkin sitten vauhti on hiipunut loppuviikkoa kohti. Keskittymiskyky on tiessään ja tuli tehtyä kaikkea pientä sälää, vaan ei isoja juttuja ollenkaan, kun pelotti niihin ryhtyminen. Itse asiassa odottelen joulunjälkeistä viikkoa, jolloin toimistomme on kiinni, suuri osa meistä lomilla ja itse saan sitten keskittyä tarkkuutta vaativiiin hommiin. Mutta ensi viikon saan käyttää jouluun laskeutumiseen, rauhaan, nauttimiseen. Ihanaa!

Erittäin ilahduttavalta tuntuu, että olemme saaneet uusia upeita eduskuntavaaliehdokkaita. Meille ei ole edes harkittu esim. ex-missejä tai juontajia, vaan kriteerit ovat olleet siinä suhteessa kohdallaan: oikeiden asioiden puolesta, luotettavia kansalaisia! Viimeisimpiä ilonaiheita ovatkin olleet toimittajat Antero Eerola (sai potkut Yleltä, jos muistat) ja Silvia Modig sekä runoilija Arja Tiainen. Ja tietysti meidän hämäläinen listan täydentänyt Sylvain Kipré, jolta ei kokemusta, kansainvälisyyttä eikä myöskään aatteen paloa puutu. Täytyy sanoa, että olen kovin ylpeä joukostamme: http://vaalit.vasemmisto.fi/ehdokkaat.html

Sen sijaan kovin surullista on,  että eduskunnassa äänestettiin nuorten toimeentuloturvan huonontamisesta ja nyt on luvassa vielä terveydenhoitajalla käyntien maksulliseksi tulo. Myös ne hurskastelevat kansanedustajat, jotka kritisoivat toimeentulotuen heikennystä, äänestivät siitä huolimatta tämän uskomattoman pohjanoteerauksen puolesta. Kehotan kaikkia äänestämistä harkitsevia tarkistamaan eduskunnan äänestyskäyttäytymisen, josta näkee suoraan, mitä kukakin ehdokas on ollut mieltä. Siten on varmaan helpompi ymmärtää, minkä puolesta mandaatin saaneet edustajat oikein toimivat.

Huomenna nukun pitkään. Ulkoilutan karvakorvat ja käyn hakemassa kuusen. Alan nauttimisen tästä illasta. Ja sunnuntaina se paras perinne: Lopen kuorojen joulukonsertti, jota ilman tuntuu, että joulua ei oikein tule. Maanantaina suuntaamme pikku jouluostosmatkalle Viroon. Tästä se lähtee!

Vastaa