Perjantai!

Perjantai, siivouspäivä. Niin kuin sillä nyt meikäläiselle mitään eroa olisi, onko viikonloppu vai ei. Mutta tykkään pitää rutiineista kiinni: aamumietiskelyt, perjantaisiivous, opiskeluhetki kerran päivässä jne.

Tänään todella pitikin pitää varsinainen siivouspäivä heti aamusta. Kun herää kello kahdeksalta ja saman tien alkaa nenästä valua verta, ei siinä juuri rauhallisesti meditoiden aloiteta päivää. Ihan villiä menoa! Tällaista ei ole tapahtunut vuosikymmeneen/kymmeniin. Eikä se ollut mitään tiputtelua harvakseltaan, vaan suorastaan pulputusta. Alkoi jo heikottaa. Neljäkymmentä minuuttia sitä kesti, ei makaamaankaan voinut mennä, kun tuntui että tukehdun tähän virtaukseen. Naama oli kuin tappelun jäljiltä, talouspaperi alkoi loppua ja pesualtaan reunoihin kuivua maksoittuneita lammikoita. Pikkuhiljaa se sitten vain loppui, kun jäistä vettä ja pumpulituppoja oli kulutettu yli puoli tuntia ja kullankallis aamuhetki oli mennyttä. Lakanat pyykkiin ja kylppärin siivous. Koirat ihan ihmeissään, kun ei aamupissalenkkiä kuulu. Kiss nuuski minua huolestuneena, koska hän älysi, ettei kaikki ole ok. Vanha Riitu, no, ei piitannut pätkääkään: onhan ulkona eilen ollut hillitön pakkanen ja ulosmeno ei yhtään kiinnostanut. Heikotukseen sitten vaan monta lasia vettä ja kahvia, pieni pyörähdys ulkona koirien kanssa.

Nyt pitänee uskaltautua ulos (taskut täyteen nenäliinoja, varmuudeksi), sillä aurinko paistaa, lämpötila plussalla ja kaupungilla pitäisi käydä vielä hakemassa huomiseen lasagneen jotain: ruokavieraita tulossa.

Eilen oli kiva leppoisa päivä. Ystäväni Sirkun kanssa kahvitteluhetki keskustassa. Tai minulla kaakaohetki.

En voinut kyllä uskoa silmiäni: pieni kaakao maksoi 5,10 euroa! Mutta olipa hyvää, etenkin tuo kermavaahto-suklaakastike-yhdistelmä.

Vastaa