Saint-Exuperyn ”Pikku prinssi” oli minulle hyvin tärkeä kirja jo teini-iässä. Se on tavallaan lastenkirja, mutta toisaalta se on jopa filosofinen ja aatteellinen kirja aikuisille. Tänään kuuntelin siitä tehtyä laulua, joka on oikeastaan tiivistelmä koko kirjan ajatuksista. Siitä, että ystävä on niin tärkeä. Siitä, että pitää uskaltaa kesyttää itsensä, luottaa, jos haluaa olla aito ystävän edessä. Kirja muistuttaa, miten ystävät ovat tärkeintä maailmassa, läheiset ja se, että pyrimme olemaan avoimia heidän seurassaan. Kunpa oppisin siihen!
Hyvää ystävänpäivää!