Tämä talo, tämä kylä, tämä elämä. Elämäni tapahtumarikkain aika.
Luulen, että nyt olisi ehkä aika katsoa uuteen. Onko? Mielessäni olen alkanut jättää hyvästejä ikivanhoille omenapuille ja pioneille. MInä jätän tämän talon ja tämän kaiken pian. Alitajunta ymmärtää ehkä enemmän kuin oma ymmärrys. Se on parempi näin, ettei ymmärrä eikä sure niin paljon. Kuitenkin, pionit.
Kovasti kaipaan kuitenkin uutta, en halua jämähtää. Onko ihmisen kuusikympisenä asettauduttava aloilleen? No ei todellakaan. Unelmia on. Niiden toteuttaminen ei tarkoita kaiken rikkomista vaan myös sitä, että rakkaat, tai ne, jotka ovat avoimia muutokselle, tulevat mukaan muutokseen.
On myös luopumista tämä elämä. Pettymyksiäkin. On niin tavattoman vaikeaa hyväksyä, että ihmiset, joiden kanssa olit niin läheinen, ovatkin äkkiä etäällä. Se itkettää ja saa miettimään, mikä oli tämän ystävyyden tarkoitus. Tai että teinkö jotain väärin. Ystävyys on kuitenkin käsittääkseni sitä, että olet olemassa ja tavoitettavissa aina pieneksi hetkeksi, myös vaikka et aina olekaan lähellä.
Siksi on tarpeen myös arvioida tunteita. Jos kuitenkin mielenpahoitus rasittaa ja se, että sinulle ei ole aikaa, ehkä kannattaa ajatella, että oletko kuitenkaan oikeasti tärkeä. Tämä ei tarkoita, etteikö rakastaisi ystäviä, jotka ehkä eivät ole samalla aaltopituudella. Joskus on hyvä olla myös yksin.
Pitäydyn Joe Dispenzaan, no – hän on vain sanansaattaja meditaation saralla – mutta jotenkin nyt vapauttavaa oli lukea tämä: ”Olet sidoksissa johonkin ihmiseen, asiaan tai paikkaan… Sinä olet määritellyt itsesi sen kaiken kautta, mitä elämässäsi on.”
Niin se on. Elämässä on paljon muuta, jota ei ole uskaltanut suunnitella. Olen sitä mieltä, että kaikki on mahdollista, jos vain tahtoa on. Minulla on nyt niin jännittävää ja inspiroivaa edessä… En tosin tiedä, mikä on se konkretia, mutta pitäiskö?
No nyt asiaan. Kuka ei haluaisi, että joku sanoisi, että olet kaikkeni? Kuka ei haluaisi, että joku sanoisi, miten ihana tai kaunis olet? Kuka ei haluaisi ottaa vastaan yllätystä, jotain ihanaa, pientä, vain vakuuttuakseen siitä, miten ainutlaatuinen itse olet? Sekään ei katso ikää.