Elämä on yhtä juhlaa

Eka kerta kai noin kahteenkymmeneen vuoteen, kun en ollut Lopen Maalaismarkkinoiden teltalla kahvia ja arpoja tyrkyttämässä. Hyvinhän ne markkinat silti sujuivat kuulemma. Tai ehkä juuri siksi, etten ollut siellä sotkemassa ja hääräämässä!

Meillä juhlittiin viikonloppuna. Omia synttäreitä, jotka olivat perjantaina. Ja vanha totuus ikääntymisestä, minkä runoilija Jevtushenko jo terävästi ilmaisi: ума прибавилoсь, а глупость не ушла / viisautta on tullut lisää, mutta typeryys ei vain ole lähtenyt!

Ja onhan tuo 40 vuotta saman kaverin kanssa (tuli täyteen lauantaina) myös juhlimisen arvoista. Koska aina löytyy syy höperehtiä, nauraa, herkutella ja juoda skumppaa!

Tadaa! Nelkyt mittarissa!

Ihanaa oli kun lapset kävivät (pyörremyrsky pyörähti, ja sitten tuli hiljaista, kun lähtivät!). Sitten hyvät ystävät kylään. Syötiin, herkuteltiin, juotiin, kuunneltiin musiikkia ja naurettiin kunnolla. Näillä taas jaksaa pitkän matkan.

Liisa ja minä – huulet hyvin!
Gubbarna ser så allvarliga ut…
Valoa, iloa, ruusuja, ystäviä. Näistä se juhla muodostuu.

Vastaa