Uusi kevätpäivä

Tänään huono ihminen (ainainen luterilainen suorituspaine?) ei ole edistänyt lautakunnan raporttia. Olen konkannut kipeällä jalalla pitkin pihaa. Sisällä hujopeiksi venyneet taimet oli ihan pakko saada ulos multaan; en tiedä, miten niille jatkossa käy, mutta ei voi mitään. Koristekurpitsat, krassit, kesäkukkataimet kuten vaniljanväriset samettikukat, muratit, leijonankidat… Säistä riippuu, mutta en enää jaksa roudata sisälle-ulos-sisälle.

Vastapäiseltä mäeltä kuuluu määkinää. Kittilän pappilan lampaat ovat saapuneet kevätlaitumille.

Tulppaanit kukkivat, osa jo aivan räjähtäneet kukkaan, osa vielä harkitsee avautumista:

Tulppaanit tykkäävät auringosta

Jostain hulvahtaa pieni tuttu tuoksunpoikanen: jokin pikkuinen terttu on lähistön tuomissa avautunut.

Kissa makailee ja paheksuu meidän toimiamme, toimimattomuuttamme, vaikka itse on varsinainen hälläväliä-tyyppi. Toisinaan se suunnittelee selvästi, miten pihahommissa pitäisi edetä:

Ja sitten tuo kukka tuonne…

Joskus otetaan rennosti:

”Ollaanko tämä kesä näin?” (Olavi Uusivirta)

Kaiken kaikkiaan sain paljon aikaiseksi siitäkin huolimatta, että kirmasin Leinon Löytöliiteriin heti aamusta. Siellä on kaikkea, mitä tarvitsee! Ja myös mitä ei tarvitse, mutta alkaa tarvitsemaan, kun osuu paikalle ja hinnat ovat niin kohillaan #leino.

Hyviä löytöjä tein

Muurasin seinäkkeen köynnöksille. Sen eteen tulee siis uusi pieni patio, kunhan saan järjestetyksi mieleni mukaisen laattakuvion. Maltan tuskin odottaa!

Näen jo sieluni silmillä kahvikupposen ja korituolin, kirjankin tuossa uudessa nautintapaikassa.

Lämpö on tullut takaisin ja kohta valtuustokausikin loppuu. Jää runsaasti aikaa kaikelle kivalle. Pyöräilylle, puutarhalle, uimiselle, salitreeneille, kirjoille, soittamiselle! Onnea.

Vastaa