Hyvää työn päivää!

Uudenlainen vappu! En ole ladannut vappupuheita nettiin, en pitänyt itsekään yhtään puhetta, ei juhlia työväentaloilla. Kahdestaan tässä syötiin vappubrunssia.

Aamulla veimme pienellä joukolla muistokukat punaisten muistomerkille Lopen kirkonkylälle:

Demarit veivät kukat myös Tervalammille. Meitä oli kirkonkylällä seitsemän hengen joukkio, erillään toisistamme, mutta perinne pidettiin elossa. Olihan elämä poikkeuksellista myös vuonna 1918, jolloin moni menetti henkensä sen vuoksi, mitä aatetta puolusti. Nyt ei olla surullisesti veli veljeä vastassa, vaan kaikki saman vihollisen edessä. Korona ei näy, se voi piillä lähelläkin, eikä se erottele kenet valitsee uhrikseen. Voisimmeko oppia tästä jotain ja olla yhdessä pahaa vastaan? Solidaarisuutta tarvitaan. Tarvitaan tukea päättäjille ja asiantuntijoille, terveydenhuollon henkilöille. Ei etsitä syyllisiä eikä kapinoida rajoituksia vastaan. Vasta aikanaan sitten tiedämme, miten kaikki onnistui.

Kunpa kuitenkin olisi normaali. On ikävä ja huoli lapsista ja ystävistä. Niin mukavaa olisi ollut viettää vappupäivää yhteisen brunssin äärellä. Näin tavalliset asiatkin nousevat arvokkaiksi, kun ne viedään pois!

Iloitsen kuitenkin siitä, että lähimmäiseni ovat tietääkseni terveitä. Iloitsen keväästä ja rauhallisuudesta. Erityisen ilon aihe oli yllättäen Ruotsin Vänsterin puheenjohtajan Jonas Sjöstedtin vappupuhe. Toki asiaan vaikutti se, että olen Jonaksen tavannut ja vaikuttunut karismastaan, joka on erilainen kuin tavanomaisen poliitikon: Jonas on kiltti, rauhallinen, ei provosoi eikä provosoidu, ei korota ääntään ja argumentoi aukottomasti. Meilläkin tarvittaisiin tällaisia poliitiikkoja.

Vappu on kuitenkin vuoden iloisin juhla. Kohti kesää, pysykää terveinä ja auttakaa toisianne! Ikävä teitä kaikkia.

 

Vastaa