Marjakoiruuksia

Karvaisten tyttöjen kanssa teimme mustikkaretken lähimaastoon. Kiinanharjakoira osoittautui taas enemmän kiinanmarjakoiraksi: mustikoista piti lähes kisata, kun hurtat nyhtivät niitä kilvan varvuista. Omasta kipostani en sentään suostunut niitä luovuttamaan. Ihan kuin olisi ollut lasten kanssa metsässä: ensin hirveällä innolla juoksua ja tutkimista, sitten mustikoiden syöntiä ja lopuksi väsähdys ja pyrkiminen syliin – tylsää, mennään jo kotiin!

Mustikoista sai kuitenkin kesän ensimmäisen piirakan, joten ei hukkareissu. Myös eläinlääkärillä piti käväistä taas. Neljän päivän poissaolo oli Asta-naperolle liikaa. Vaikka olikin entisen emäntänsä hellässä hoidossa ja vieläpä kotona, oli matkalaukkujen kanssa häipynyt oma perhe Astan pienille aivoille liian suuri asia ymmärtää. Se ei edes osannut tuijotella ikkunasta tai käydä nuuskimassa autoani, kuten isosisko Pulmu. Niinpä eläinlääkäri totesi korvissa hiivatulehduksen. ja koska on ihan varmaa, ettei mitään allergisoivaa ole syöty, jäi diagnoosiksi stressin laukaisema sairastuminen. Valitettavasti paluun aiheuttama ilo ja onni eivät paranna korvatulehdusta, vaan tarvitaan taas tippoja kahden viikon ajan. Elämä on kovaa!

Vielä Lontoosta sen verran, että mielestäni Suomikin tarvitsisi kipeästi enemmän ulkomaalaisia ja etnistä kirjavuutta, kuten on naapurimaassamme tai Isossa Britanniassa. Täkäläinen nurkkakuntaisuus ja jopa suoranainen rasismi ovat valitettavasti vaikeita kitkeä, jos katukuva ja naapurusto on jatkuvasti tulevaisuudessakin samanväristä ja -rotuista kuin kanta-asukkaat. Kansantaloudellista ihmettä toitotti joku eurovaalien alla (oliko se se Kokoomuksen kaveri, jota Katainen lievästi toruskeli?) eli että meidän hyvinvointimme kapenee sitä mukaa kun maahanmuuttajia hyysätään. Onhan se varmasti yksinkertaiselle ihmiselle helppo uskotella, mutta jos kourallinen maahanmuuttajia sen tekee, on se jo jonkinlainen hokkuspokkus-temppu. Etenkään, kun näistä maahan muuttaneista ulkomaalaisista vain promille elää sosilaaliturvan varassa!

Se, mitä kaipaan ja odotan yhä hallitukselta, on miljardien harmaan talouden takia saamatta jäävien veroeurojen metsästämistä ja pimeän bisneksen laittamista kuriin. Mistähän johtuu, että siihen ei tartuta rivakasti? Onko jonkun intressissä pitää yllä harmaata taloutta? Yrittäjän tukemista ei varmasti ole se, että veroja ja vakuutuksia ei makseta ja vääristetään kilpailua erilaisin kustannuksin riippuen siitä, onko toiminta rehellistä vai ei. Samalla tavalla on erityisen tärkeää, että työntekijöiden oikeudet ovat täsmälleen samat kaikille samassa maassa tulipa työntekijä sitten Kiinasta tai Filippiineiltä tai Puolasta – Suomen lakien mukaan on toimittava.

Ikävä on huomata, että jopa omassa vasemmistolaisessa liikkeessä tai ainakin sitä äänestävissä on myös ihmisiä, jotka kokevat uhkana ulkomaalaiset Suomessa asuvat. Se on useasti huonosti koulutetun ja ahdasmielisesti kasvatetun kansalaisen reaktio, kun ei ymmärrä talouden perusteita eikä toisaalta ole nähnyt tai kiinnostunut edes näkemään muuta kuin oman pienen hiekkalaatikkonsa. Vasemmistoliiton tulisi olla edelläkävijä myös solidaarisuudessa ja tasa-arvoisuudessa kulttuurien ja kansojen suhteen, ei vain puolustaa omia poteroitaan.

Mukava on kuitenkin huomata, että lasten kanssa aikanaan matkustelu siellä täällä ja tutustuminen monien maiden ihmisiin, on kantanut sikäli hedelmää, ettei oma jälkikasvu noteeraa kadunkulkijan tai juttukumppanin väriä tai vaatetusta juuri millään lailla. Olemme saaneet ystäviä monesta maasta eivätkä poskisuudelmat belgialaisittain tai latvialaisittain ole mitenkään ihmeellisiä. Vähän vain joskus huvittavia. Mutta ei tarvitse matkustella saadakseen suvaitsevaisuutta kasvatukseen. Riittää mielestäni, että suhtautuu kunnioituksella ja uteliaisuudella uusiin ihmisiin, ruokiin ja tapoihin eikä taivastele ja päivittele ääneen outoja asioita. Ja kokeilee kotona muitakin ruokia kuin nakkikastiketta ja makaronilaatikkoa… joissa ei kyllä mitään vikaa ole, ei silti.

Empiirisiä tutkimuksia: Mustikoiden poimiminen on huomattavan vaikeaa, jos sylissä on yhteensä 11 kiloa kiinanharjakoiraa. 

2 vastausta artikkeliin “Marjakoiruuksia”

  1. pitikö sinne metsään mennä keskenään? ihan kohta olisi kantarellienkaatoaika, mennäänkö?
    ja pannaan samalla tämä harmaa talous ja muukalaisviha ojennukseen.

Vastaa