Hyvän Suomen puolesta
Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. On hienoa asua itsenäisessä satavuotiaassa maassa, jossa vallitsee demokratia.
Sen kunniaksi sytytettiin itsenäisyyspäivänä ja jouluna kynttilät haudoille. Muistimme paitsi läheisiämme, myös niitä, jotka joskus menettivät henkensä siksi, että halusivat puolustaa itsenäisyyttämme. Kynttilät syttyivät myös Lopen punaisten hautamuistomerkille. Muistimme heitä, jotka menettivät henkensä halutessaan toteuttaa unelmaa tasa-arvoisemmasta maasta.
On ikävää, että itsenäisyyden puoltajiksi ja pelastajiksi viestitään usein vain sisällissodan voittajaosapuolta. Historiantutkimus ei tätä tue. Suomalaisen työväenliikkeen tavoitteisiin kuului sen toiminnan alkuajoista asti saada maallemme kansallinen itsenäisyys. Niin sanotun valtalain hyväksyminen vuoden 1917 heinäkuussa oli konkreettinen osoitus tämän tavoitteen noususta.
Mitä itsenäisyys loppujen lopuksi on?
Kun maa on itsenäinen, se voi valita tiensä ja asioidensa hoitamisen demokraattisin keinoin. Kun ihminen on itsenäinen, hän voi valita elämäntiensä kaikille avoimesta valikosta. Hän voi pyrkiä toteuttamaan omia unelmiaan.
Vain osalla Suomessa asuvista on kuitenkin mahdollisuus toteuttaa unelmiaan. Unelma voi olla niinkin arkinen kuin joululahjat tai jouluiset ruuat lapsiperheen pöytään, nuoren osallistuminen harrastuksiin tai vakituinen työ, josta saa elämiseen riittävän palkan.
Joulun aikaan erilaiset hyväntekeväisyyskeräykset kartuttivat kassojaan. Halusimme hyvän omantunnon lahjoittamalla vähäosaisille roposen oman runsautemme keskeltä. Niin minäkin tein.
Viimeisin Maanpuolustuksen Tutkimuksen Seuran tutkimus kertoo, että halu puolustaa Suomea on laskenut. Tämä ei ole mitenkään yllättävää. Lapsiperheköyhyys on kasvanut huimasti. Lapsiköyhyys on vaarallinen köyhyyden muoto, sillä ongelmilla on taipumus periytyä. Kouluelämän tukea on supistettu, opintotuki ja varhaiskasvatuksen rajoitus esimerkkeinä. Juuri ne ihmiset, jotka olisivat hyvää kasvualustaa oman yhteiskunnan puolustamiselle, onkin nyt pantu maksamaan. Miksi he haluaisivat puolustaa yhteiskuntaa, joka ei puolusta heitä?
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että köyhyyden esiintymiseen, tasoon ja seurauksiin vaikutetaan poliittisilla valinnoilla. Kuinka moni miettii esimerkiksi valitessaan luottamushenkilöitä, minkälaisia arvoja he edustavat? Itsenäisessä maassa meillä on demokraattinen valta valita ne, jotka käytännössä päättävät, kuka hyvinvointivaltion asukkaista lopulta pääsee toteuttamaan arkisia unelmiaan.
Haastattelin jokin aika sitten laulaja Matti Johannes Koivua. Hän oli hyvin huolissaan nykypolitiikasta, jossa köyhimmät ihmiset on viety vieläkin ahtaammalle. Artisti sanoi kuitenkin yllättäen olevansa osin hyvillään nykytilasta: ”Nyt kansa ainakin tietää, että äänestäminen todella vaikuttaa.”
Meidän kaikkien vastuulla on se, miten satavuotias Suomi hoitaa tärkeimmän; huolehdimme siitä että omassa maassamme säilyvät meidän puolustamamme arvot joiden mukaan täällä saavat huolenpidon kaikki, jotka sitä tarvitsevat.