Viisaina ihmisinä menimme ystäväni Elinan kanssa heti aamusta Ateneumiin. Virkeinä ja välttäen ruuhkat. Eero Järnefeltin taide ei jätä kylmäksi. Järnefeltin kulttuurisuvussa tuntuu, että kaikki osasivat maalata ja kirjoittaa, Armas osasi myös säveltää. Ja Eeron sisko Aino oli Sibeliuksen vaimo ja ystävissä Pekka Halonen, Gallen-Kallelat ja Juhani Aho Venny Soldan-Blofeldt-vaimon kanssa, Lopella vaikuttanut senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ynnämuita.
Järnefeltin taide muistuttaa Halosen ja Gallen-Kallelan töitä. Hienoja kuvia Kolilta, kaskenraivauksesta, luonnosta yleensäkin, tulkiten taiteilijan omia tunteita, joita hän koki maisemaa tai ihmishahmoja katsellessaan.
Päivä jatkui mukavasti kahvitellen. Ja iltapäivällä käytiin Klaus Kurjen Toscanini-ravintolassa syömässä italialaista ruokaa toisen ystäväni kanssa. Ja kas, mukaan ilmaantuivat humputteluviikonlopulta molempien lapset, Paavo ja Laura. Ehdittiin vielä tarkistaa Espan ihanat kesäkukkaistutukset. Ihan kympin arvoinen päivä siis.
