Sukulaisia tuli kylään. Suloinen Siiri 1 v eli Kissin oma tytär ensimmäistä kertaa vieroituksen jälkeen tapasi äitinsä. Kyllä äiti hänet tunnisti, hännät heilui ja kiinnostunutta nuuskintaa harjoitettiin. Mutta voi, kun emon piti tämäkin teini panna järjestykseen. Kisshän ei anna yhdenkään keskenkasvuisen hyppiä silmilleen tai roikkua perässä ja se ilmoitettiin selkeästi tyttärelle melko pian. Ja myös se, että meidän residenssiin, jota Kiss hallitsee, ei oikein saisi tunkeilijoita päästää kuljeskelemaan ja kenties kajoamaan omiin leluihin, ruokiin tai emäntään.
Kyllä siitä selvittiin. Siiri ensi säikähdyksen jälkeen osoittautui hyvän itsetunnon omaavaksi rohkeaksi koiraksi eikä sitten enää ollut moksiskaan äidin rähinöistä (taisi muistaa, ettei tämä ole eka kerta, kun mutsi hermostuu). Yhdessä käytiin lenkillä Kakolanmäessä, katsottiin kalliolta, että Turun linna on paikallaan ja jätettiin viestejä pusikoihin.
Oli kiva sunnuntai Siirin ja hänen emäntänsä, entisen työkaverin Elinan kanssa. Pantiin taas vähän maailman asioita järjestykseen, päivitettiin luetut kirjat ja katsotut elokuvat. Ja päätettiin lähteä Tallinnaan elokuun puolella, käytäisiin syömässä hyvin ja vierailtaisiin Kumussa ja Kalamajan alueella, jonka Fotografiska-museoon en ole vielä ehtinytkään tutustua. Aina pitää olla mukavaa odotettavaa.
Helle taisi palata tänään. Jo aamuseitsemältä oli kaduilla ihanan lämmintä, kesä parhaimmillaan. Ja iltapäivällä jo melkein kuuma, mikä ilahdutti, sillä kuume koetteli jälleen ja paleli niin, että kömmittiin sitten peiton alta päikkäreiltä Kissin kanssa ulos lämmittelemään.
Katson välillä kirjaston elokuvia, ja nyt löysin oikein helmen. Tekisi ihan mieli katsoa heti uudestaan, mutta jarruttelen vähän. Jack Nicholsonin ja Morgan Freemanin uskomattoman hieno, hauska, itkettävä ja opettava elokuva Nyt tai ei koskaan on parasta, mitä aikoihin olen nähnyt. Elokuva on vuodelta 2008 enkä ole edes tiennyt, että se on olemassa.
Nämä karismaattiset (etenkin ihailemani Freeman) ovat hyvin uskottavia kahtena vakavasti sairaana ukkelina, jotka päättävät, että nyt ennen kuolemaa tehdään kaikki ne asiat, joista aina on haaveiltu. Ja elokuvan sanomahan on tietenkin, että älä väheksy unelmia, vaan tee kaikkea, mitä olet aina halunnut. Ettei tarvitse sitten kiikkustuolissa vaikertaa, että olisi pitänyt…
Ja tietenkin Jack Nicholson on taas hänelle istuvassa roolissa: äksyilevä, itsekäs ja omahyväinen, kun taas Morgan Freemanille luonnostaan lankeaa kiltin ja rauhallisen symppiksen osa. En malttanut lopettaa katsomista vaan jatkoin puoleen yöhön, vaikka olin nukahtaa.
Nyt nautitaan kesästä Kissin kanssa. Vaikka huomenna kuulemma sataakin. Kun ilmat antavat myöten, pitää purjehtia Ukko-Pekalla Naantaliin, sillä ensi kesänä tämä höyrylaiva ei enää kulje.